perjantai 30. toukokuuta 2014

Elämää kokeen jälkeen

Kokeen jälkeiset päivät menneet kovassa flunssassa, onneksi koepäivänä flunssa ei ollut vielä pahimmillaan. Edelleenkään en ole uskaltanut katsoa vastausanalyysejä; en halua pilata kokeen jälkeistä hyvää fiilistä. Eli minulla ei ole minkäänlaista raakapistearviota omasta suorituksestani enkä sellaista aio edes tehdä - ainakaan vielä vähään aikaan. Oulun kandikiintiöön on ollut hakijoita yhteensä hurjat 141 henkeä ja näistä kandikiintiössä valitaan sisään kymmenen henkeä. Osa kandikiintiöön hakeneista tullaan tietenkin valitsemaan jo yhteispiste- tai koekiintiössä, eli taistoa ei tarvitse käydä ihan niin isoa porukkamäärää vastaan. 

Paluu normaaliin elämään on vielä hieman kangerrellut. On aika vaikeaa päästää kirjoista irti, kun niitä tuli kuitenkin luettua viitisen kuukautta intensiivisesti. Eilen vaihdoin fykebi-kirjat romaaniin, joka kertoo Pohjois-Korean vankileiriltä paenneesta miehestä. Luen normaalisti tosi paljon kirjoja ja oli aika ihana tunne kun pääsi mukavan romaanin luvun pariin taas :)


4 kommenttia:

  1. Mulla on suorastaan ikävä laskemista ja ottaa niin kovasti päähän, etten enää mahda tämän vuoden tulokselle mitään, vaikka kuinka harjoittelisin!

    VastaaPoista
  2. Kyllä mullakin on kirjoja jollain tapaa ikävä :) Valmistautumisaika loppui kesken, mutta kevät ollut tosi opettavainen kaiken puolin.

    VastaaPoista
  3. Joo se on mystistä, miten lukumotivaatio on kovimmillaan a) juuri kokeen jälkeen ja b) juuri ennen koetta. :D Kuinka moni tonne kandikiintiöön on yleensä hakenut?

    VastaaPoista
  4. Tarkkoja tietoja mulla ei ole kiintiöön hakeneista, mutta muistan kuulleeni että viime vuonna hakijoita yleiselle olisi ollut noin 100. Saatan muistaa väärin...

    VastaaPoista