Hampaalle? Täh?

Koin eilen ahaa-elämyksen kirjastossa istuessa ja laskiessa. Miksi en sittenkään hakisi hampaalle kandikiintiössä? Ilta sitten menikin hammaslääkärin ammattia tutkien ja opintokokonaisuuksia ihmetellen.

Hampaalle sisäänpääsy kandikiintiössä todellakin mahdollista,  sillä kovin pitkään en halua vain yrittää ja yrittää...

Älyvuodon keskusteoissa oli seuraavia perusteluja kysymykseen 'miksi hampaalle':

+ paremmat työajat (eli pitkälti virka-ajalla mennään)

+ ei päivystyksiä, jos ei itse halua

+ lyhyempi koulutus

+ parempi palkka (viimeistään silloin, jos ei lasketa yöpäivystyksiä mukaan, joita on yleisellä enemmän) privaatin puolella palkat jo "älyttömiä", jos esim protetiikkaa tekee...

+ mukavat erikoistumisvaihtoehdot: protetiikka, leukakirurgia etc.

+ paljon toimenpiteitä - vähemmän arvailua

+ yksityinen sektori voimissaan

+ paljon erilaista ja uutta tekniikkaa

- vähempi erikoistumisvaihtoehtoja

- osa yleilääkäreistä ei arvosta hammaslääkäreitä vuoden lyhyemmän koulutuksen takia?!?!

- Vielä luullaan, että hammaslääkäri hoitaa vain hampaita (asiahan ei näin ole vaa, kohteena on koko potilas ja erityisesti suun ja kasvojen alue)

Laskeminen alkuun

Eilen sain kaivettua laskimen naftaliinista ja aloitettua laskemisen. Kemialla lähdin liikkeelle ja erityisesti puskuriliuoslaskuilla. Startti viime kevääseen nähden on paljon helpompi, koska asiat vielä hyvin mielessä, Viime keväänä aloitin lukemisen vasta tammikuun alussa ja suurin osa asioista oli "uusia", koska kouluajoista niin kauan aikaa,

Joka päivä en todennäköisesti pysty lukemaan ja laskemaan, mutta niinä päivinä kun se on mahdollista pyrin käyttämään ajan ensisijaisesti laadukkaaseen laskemiseen. Arki on tällä hetkellä erittäin haasteellista, niin henkilökohtaisessa elämässä kuin töissä. Muutoksia on tapahtunut paljon viimeisten kuukausien aikana ja lisää tulee tapahtumaan.

Vielä en ole päättänyt minne haen. Oulussa olisi edelleen kandikiintiö tarjolla...