Olen aloittanut luku- ja lasku-urakan kemiasta. Lukiossa kemia ei enää kiinnostanut, vaikka yläasteella se oli lempiaine. Lukiokemian stoikiometrialaskut olivat muistaakseni tylsiä... Ylioppilaskirjoituksissa en vastannut reaalissa lainkaan kemiaan, jos oikein muistan. Eli harjoiteltavaa riittää, sekä asioiden uudelleen opettelua. Jotkut aihealueet tuntuvat siltä, kuin en olisi niitä koskaan edes lukenut :)
Stoikiometria tuntuu nyt mielenkiintoiselta sekä laskut sujuvat jo ihan hyvin. Seuraavaksi keskityn laskuissa happo-emäs-tehtäviin. Uusi laskin oli pakko hankkia, kun DI-opiskeluissa käyttämäni laskin on jo jossain naftaliinissa.
Fysiikkaa luotan muistavani paremmin, koska sitä tuli luettua korkeakoulussa. Biologia on melkoinen musta alue, sitä en ole lukion jälkeen lukenut yhtään. Kemiaa sentään tuli yksi kurssi luettua korkeakoulussa.
Onhan lukemisessa hommaa ihan kiitettävästi, mutta niin on myös motivaatiota! Lapset hieman kyllä ihmettelee, miksi äiti painuu kirjojen taakse heti kun on mahdollisuus.
Stoikiometria tuntuu nyt mielenkiintoiselta sekä laskut sujuvat jo ihan hyvin. Seuraavaksi keskityn laskuissa happo-emäs-tehtäviin. Uusi laskin oli pakko hankkia, kun DI-opiskeluissa käyttämäni laskin on jo jossain naftaliinissa.
Fysiikkaa luotan muistavani paremmin, koska sitä tuli luettua korkeakoulussa. Biologia on melkoinen musta alue, sitä en ole lukion jälkeen lukenut yhtään. Kemiaa sentään tuli yksi kurssi luettua korkeakoulussa.
Onhan lukemisessa hommaa ihan kiitettävästi, mutta niin on myös motivaatiota! Lapset hieman kyllä ihmettelee, miksi äiti painuu kirjojen taakse heti kun on mahdollisuus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti