Miten voi olla työmotivaatio näin alhainen? Ihan hävettää käydä duunissa, kun päässä pyörii vaan opintohaaveet ja -ajatukset. Minulla ei ole mitään mielenkiintoa kehittää omaa uutta duunia tai tartttua asioihin rivakasti sillä tyylillä joka minulla on aiemmin ollut. Ala ei sinänsä töki, vaan työympäristö ja organisaatio. Kai mulla on joku neljänkympin kriisi menossa...
Mukava lukea tätä sinun blogia, kun itsellä on aina välillä samanlaisia ajatuksia.
VastaaPoistaIrtisanoudun itse vakituisesta työstä n. pari vuotta sitten ja aloin opiskella. Itsellä oli töissä samat ongelmat kuin sinulla, eli ei ollut enää sitä intoa mikä oli joskus eikä töihin enää ollut mukava mennä. Irtisanoutumisen jälkeen tein vanhan maisterin tutkinnon valmiiksi ja nyt opiskelen sairaanhoitajaksi (ja on lisäksi jatko-opinnot yliopistossa). Hain viime keväänä yleiselle ja mietin silloin tuota hammaspuolta juuri sen käytännöllisyyden takia (vähemmän puhetta, enemmän tekemistä;), mutta kallistuin sitten yleisen kannalle, koska siellä on enemmän asioita jotka kiinnostavat.
Ymmärtääkseni Oulussa on yleisellä ja hampaalla aika pitkälle samoja opintoja ensimmäiset kaksi vuotta, joten siinä mielessä hammas on hyvä puoli aloittaa (ja valmistuakin jos se omalta tuntuu). Voihan tuota sitten yrittää haun kautta vaihtaa yleiselle puolelle. Eli kyllä hammaspuolta kannattaa miettiä ihan vakavissaan.
Kiva että käyt lukemassa! Mitä olet pitänyt sh-opinnoista?
PoistaNämä sh-opinnot on minusta aika mukavat. Paljon on käytännön harjoituksia ja nyt alkaa viiden viikon harjoittelu tk:n vuodeosastolla. Ollaan mm. pistelty piikkejä ihon alle ja lihakseen, syötetty toisia, katottu hampaita, mitattu verenpainetta, hemoglobiinia jne. Että jos yliopistoon vertaan, niin onhan tämä ihan erilaista.
VastaaPoistaMukava lukea, etten ole maailman ainoa keski-ikäinen, joka haaveilee uusista tuulista. Nykypäivänä pitäisi tietenkin olla onnellinen kun on töitä, mutta kun se ei vain aina riitä. Itse olen viittä vaille 47 ja alan tuntea itseni vanhaksi. Olen hakenut muutamaan paikkaan ja aina on tullut ovea kasvoille. Opena olo alkaa tulla korvista ulos. Ei aina niinkään oppilaiden puolesta, vaan se kaiken muun. Työelämää on kuitenkin jäljellä liki 20 vuotta, olisi vielä kiva innostua. Tzemppiä hakuun!
VastaaPoista